torstai 23. toukokuuta 2013

Those who are heartless once cared too much

Oi voi mitä pikselimössöä ja muokkauksetki meni ihan pieleen, mut en jaksa välittää.
Kertokaa mulle, kuinka ihmiset saadaan ymmärtämään, kun ne eivät kuuntele? Jos joskus käykin niin, että yrittää kaiken parantaa, mutta kaikki vain pahenee entisestään, vaikka luultiin, että sen huonommaksi ne eivät voi mennä. Mitä täytyy tehdä, kun kaikki sanovat rumaksi, vaikka hän pitäisi itseään kauniina? Entä jos kaikki sanovat häntä ilkeäksi, vaikka hän yrittää olla mukava? Everything happens for a reason. Jep. Joskus vaan mietin mikä se syy oli. Joko hiljennyn loppuelämäkseni tai selitän vielä kerran.
 
Keneltä voi pyytää apua, kun ne jotka kuuntelee potevat samaa ongelmaa ja ne jotka eivät kuuntele ovat onnellisia? Kertokaa mulle onnesta ja pienistä asioista jotka saa hymyilemään. Hymyilin kun tunsin sateen valuvan ensimmäistä kertaa tänä kesänä kasvoillani. Hymyilin kun rakkaani tulivat luokseni hymyillen. Hymyilin kun te kommentoitte kuvaani ja sinä tykkäsit siitä. Hymyilin kun tajusin, että koulu ei kiinnosta vaikka pitäisi. Hymyilin kun isukki toi minulle weekendin liput. Silti mä itken joka päivä. Mun tekisi mieli itkeä koko ajan. En halua olla paha, mutta ne jotka joskus välittivät liikaa, ovat sydämmettömiä. Antakaa anteeksi, lupaan nousta (ja lukea matikkaa...).

6 kommenttia:

  1. Ihania sanoja :) elämän pienet ilot kannattelee meitä ja auttaa vaikeiden aikojen läpi. Tänään pääsin kotiin lämpimän peiton alle, kun ulkona satoi, se sai mut hymyilemään :) tsemppiä sulle maija, kohta se kesäloma tulee ja saat hengittää vapaasti ja olla vapaa tekemään ihan mitä ikinä haluut :) unelmoi, naura, tapaa kavereita, teet sellasia asioita mistä just SINÄ tykkäät ja nautit :) <3

    VastaaPoista
  2. kyllä kaikki järjestyy.. :/ koita jaksaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinmpä asioilla on tapana! Mä koitan...

      Poista
  3. oot niin kaunis! :)

    http://diyfashionandbeauty.blogspot.fi

    VastaaPoista

kiitos kommentista<3