maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mä haluaisin sellaisen, kuka tykkää katsella tähtiä yhtä paljon kuin minä

Mä ajan keskellä yötä mun pyörällä katsellen tähtitaivasta. Mä en ymmärrä miksei joku voisi olla siinä mun kanssa. Eikö se olisi mukavaa? Joku sellainen, joka haluaa olla juuri mun kanssa. Ei kenenkään muun. Sellainen, joka olisi äklöromantikko kuten minä. Mä en haluaisi nyt mitään muuta kuin huonot ihmiset mun elämästä pois ja jonkun täydellisen siihen. Mä oon niin sairaan säälittävä. Mutta mä en vaan tiedä miten voin paeta tällaista tunnetta tai että pääseekö sitä ikinä pakoon. Se on aina mun sisällä ja musta tuntuu vaan aina enemmän, etten löydä sellaista. Mä en edes tiedä kenet mä haluaisin, mutta haluaisin sen tunteen takaisin, että mä taas rakastaisin ja että mä olisin rakastettu. Tuntuu, että mä jään suhteessa kuin suhteessa aina vaille vastakaikua. Rakastanko mä liikaa?
Mä haluaisin sellaisen, kuka tykkää katsella tähtiä yhtä paljon kuin minä.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

I Always Look for You in a Crowded Place

Olet maailman täydellisin tuntematon. Sinun silmäsi tunkeutuvat minun silmiini. Se ahdistaa. Kukaan ei ole ollut noin kiehtova kuin sinä. En tiedä sinusta mitään muuta kuin että olet komea ja osaat vallottaa katseellasi. Nään sinut kerran viikossa. Et arvaakkaan, kuinka jätät minut hymyilemään yksin, vaikka et ole enää siinä. Multa jäi läksyt kesken, koska en voi tehdä mitään muuta kuin ajatella sinua, jos olen sinut samana päivänä nähnyt. Tänään mä näin. Tietenkin mulla oli urheiluvaatteet taas päällä. Voi, kun sä edes kerran voisit nähdä mut parhaillani. Musta tuntuu, että näytän järkyttyneeltä aina, kun katseemme kohtaavat. Ja katson silti toisen kerran. Sinä katsot minua vieläkin. Käännän pääni pois. Tunnen silti katseesi edelleen minussa. Miksi mulla on rohkeutta puhua ihan kenelle haluan, mutta en uskalla sinulle sanoa sanaakaan. Katson vain. Et sinäkään sano. Katsot vain. Katsotko sä kaikkia niin? En usko. Mä toivon ettet. Onko sillä merkitystä? On. Olet sellainen, jota kaverini eivät tiedä. Sellainen, joka saa minut hymyilemään pelkällä olemuksella. Kukaan ei tiedä, miltä näytät tai miltä silmäsi tuntuvat minun silmissäni. Kukaan ei tiedä, miten upealta se tuntuu. Mä kirjotin sinusta mun enkun esseen. Se essee pelasti mun enkun numeron. Mä voisin kirjoittaa sinusta paljon. Olet suoraan kuin unesta. Ja mä tiedän, että olen hieman säälittävä...
"I always look for you in a crowded place"

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Birthday gifts

 Olin katellut tätä kelloa Ur&Penissä jo kauan. Synttäreitten lähellä päätin kuitenkin, että ostan sen vihdoin. Mulla teki kuitenkin tiukka ja mun kaveri sanoi, etten tarvi kelloa, koska mulla on jo. No tämä löytyi sitten jostain kumman syystä lahjapussista kera shampanjapullon. Aina, kun mä saan jonkun tollasen "rasian" ja tiiän, että sisällä on koru, oon ihan varma, et tuun pitämään lahjasta!
 Mä aloin keräämään jo pikkunatiaisena mummin painostuksesta iittalan teemaa. Nyt mä oon aivan mielissäni, että oon keräillyt niitä, koska, kun mä muutan omaan kotiin, on ihanaa, kun ei tarvi ostaa ku pari hassua. Niitten hinnat kuroutuu nimittäin taivaisiin... Vielä mulla ei ole oikeastaan muita iittalan astioita, paitsi kaksi kirkasta juomalasia. No nyt sain sika ihanan iittalan helmituikun! Ja mä oon ihastellukki mun siskolla noita helmisarjan astioita. Noitten valinta oli kans ihan nappi, kun ne tajus ottaa siniseen vivahtavaa, koska mun ne teeman astiatkin on sinisiä! Tän ja suklaata sain mun pisimpiaikasilta (?) ystäviltäni. Ne kyl kans jaksaa vaa muistaa mua...
 Hierontalahjakortti!! Jestas, miten tätä lahjaa on varmasti mietitty... Ja ahistaa arvailla, kuinka paljon mun kahella kaverilla upposi tähän rahaa. No anyways... Hypistelin pitkän aikaa tota lahjakorttia miettien, että 'mikä ihme tää on?' :-D Ekaksi näin logon 'HITTIHIUS' ni tietenkin mä arvelin, että ne on kampaajapalveluita, mutta sitten yritin etsiä, että minkä arvoinen se on, löysinkin jotain, mikä muutti käsitystä PALJON. Tää oli aivan ihana lahja, vaikken olekaan tätä vielä käyttänyt. Ja tän lisäksi sain vielä fresitan samassa paketissa.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Ruka 2014

Paljon aurinkoa, naurua,laskettelua, hyvää ruokaa ja saunomista - niistä mun reissu rakentu. Joka päivä oltiin aamulla virkeinä lähdössä rinteeseen ja kerran käytiin välissä päikkäreillä ja kaakaolla, mutta muuten oltiin iltaan asti rinteessä, josta päästiin saunaan ja syömään ja pelaamaan korttia ja taas nukkumaan.
Automatkat meni tosi leppoisasti kuunnellessa musiikkia ja tuijottaessa maisemia. Mä jotenkin tykkään olla tommosella pitkällä matkalla autossa. Tuntuu vähän niinku olisi pienessä humalassa, kun ajatukset vierii siellä sun täällä. Joskus rupeen itse hymyilemään, kun tajuan kuinka tyhmiäkin juttuja siinä autossa tulee käytyä läpi. Autosta näkee mun mielestä myös maailman ihanimman auringonlaskun, kun maisema vilisee silmissä, mutta aurinko on silti niin ihanan tyyni paikallaan oleva pallukka. Myös poroja väisteltiin matkalla.
Tosi moni kysyi multa, että miltä tuntuu, kun siskolla ja veljellä on siipat mukana ja mä lähden yksin. Aluksi se oli musta inhottava tunne, mutta en ollut oikeastaan yhtään yksinäinen, päinvastoin! Mun sisko ja sen poikaystävä on ku paita ja peppu. Ne on ku vuorovaikutuksessa keskenään - jos toisella on mökötys päällä niin molemmilla on ja jos toinen on iloinen jostain, molemmat on. Ne on ollut jo 6 vuotta melkein yhessä, mikä on musta kadehdittavaa. Mä haluan joskus sellasen parisuhteen, missä musta ja siipasta voidaan sanoa, että ollaan ku paita ja peppu. Muutenkin mun sisko on aina ollut mulle eräänlainen idoli. Positiivisuus hehkuu ja luonnetta ei puutu. Hyvä koulussa ja pelannut jalkapalloa. Kiinnostunut vaatteista ja tyttömäisistä jutuista. Sellanen mä haluan olla.
Noitten kahden kanssa vietin suuren osan ajasta ja se oli kiva, koska ne ei täällä meillä enää asu ja nähdäänkin vaan joskus silloin tällöin lautapelien/pleikan ja ruuan kera hyvin mielin. Pienenä mua joskus kiusattiin siitä, kuinka "matkin" mun siskoa ihan hirveesti. Ja kyllähän mä kai, ku halusin olla niinku se.
Rukan reissu oli ihana ja jos joku kysyisi lähtisinkö sinne, vastaisin tietysti.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

uudet ihmiset on aina tosi ihania

Uusia ystäviä ja vanhoja tuttavia. Joskus vanhat hyvät eivät olekkaan enää niin hyviä. Valkoiset uudet lakanat on paremmat kuin vanhat tutut muumilakanat. Sen mä oon huomannut. Joskus on kiva palata niihin vanhoihin hetkeksi, mutta sitten huomaa, että uudet valkoiset on paremmat. Joskus mulle käy niin. Jotkut vanhat ystävät pysyy ja jotkut unohtuu ja uudet ystävät on aina tosi ihania.
Mä keskityn niihin keiden kanssa mun on hyvä olla, enkä tunne seuraani tylsäksi tai epäluotettavaksi.
Mulle puhaltaa uudet tuulet. Ne tuulet ei puhalla vaan rukan huipulla. Mä tykkään niistä tuulista ja ne saa mut hymyilemään sellaista hymyä, jota kukaan muu ei nää. Mä kerkeän silti pohtia kaikkea. Sitä kuka on mulle hyvä ja kuka ei. Kuka saa mut nauramaan ja kuka ei. Kenelle mä kerron pojista ja kelle en. Musta tuntuu nimittäin, että luotan liian helposti. Joskus mä todella haluan rakastaa jotakuta ja luottaa, mutta en vaan pysty. Ja joskus rakkaus hiipuu, vaikkei haluaisikaan. Joskus joku ihminen ärsyttää kaikella olemisellaan, vaikkei haluaisi, että se ärsyttää. Meneekö tälläset ohi?
Mä olisin halunnut jakaa teille rukan kuvia, mutta mulla ei ole piuhaa mukana, joten se jää myöhemmälle.
Huomenna paistaa aurinko (taas) ja mä laskettelen huomennakin jalkani kipeäksi. Mun ois pitänyt katsoa koulujuttuja, mutta en mä nyt täällä sellasta... Viettäkää te alkukesää siellä etelässä ni minä vietän vielä 2 päivää talvea, koska kunnon talvea ei sinne etelään tullut ollenkaan.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

perillä ollaan!

Rukalla ollaan! Oon taas ehkä maailman onnellisin... Istun just nyt saunassa ja maha on täynnä hyvää ruokaa ja jalat on jumissa laskettelun määrästä! Mun mielestä on myös ihanaa, kun tosi moni mun kavereista on kysyny, että lähenkö baariin niitten kanssa nyt, mutta meen vasta ens viikonloppuna sitten Lahdessa! Sitä paitsi huomenna olisi tarkoitus mennä isosiskon ja sen poikaystävän kanssa afterski, mikä kuulostaa musta tosi ihanalta. Mä en tiedä mitään uskomattomampaa ja aikuisempaa fiilistä kuin sen, kuinka joskus tajuaa, että perhe on täynnä rakkautta. Se saa mut hymyilemään jatkuvasti, nauramaan usein ja joskus harvoin itkemään.
Mä jotenkin ehkä koen olevani vanhempi sillai. Ette varmaan usko, koska kaikki sanoo, että se tuntuu samalta, mutta nyt kun mä tässä saunassa pohdin, mä olen osittain aikuinen. Mä osaan käyttäytyä ihmisiä kohtaan kunnioittavasti ja erityisesti vanhempia ihmisiä kohtaan. Huono puoli siinä on se, että mua ärsyttää ihmiset, jotka eivät osaa käyttäytyä sen verran aikuismaisesti, että esimerkiksi antaisi vapaan paikan bussissa, avaisi oven, jos joku tulee sinun jälkeesi (tai siis pitää sitä ovea auki)... Jne. Mutta vaikka aikuisuudessa on tyhmää se, että ärsyttää jos ihmiset ei osaa käyttäytyä, on siinä jotain hyvääkin: Mun itseluottamus on kasvanut hirveästi ja kannan itseäni kuin aikuista. Älkää käsittäkö väärin, koska enhän mä tietenkään ole mikään aikuinen, koska elämänkokemusta ei ole vielä, mutta on tää nyt erilaista katsella maailmaa vaikka saunassa istuskellen ylälauteilla, kun pikkuriiviönä ylälauteilla oli vaa aikuiset, ketkä kesti sitä hirveetä kuumuutta. :D Mutta joo minä käyn nyt nukkumaan ihaniin puhtaisiin rukan maston aition mökin lakanoihin ja jatkan huomenna maailman ihmettelemistä.
P.s. Mulla oli ihanat syntymäpäivät vaikka olinkin kipeä. Mulla on maailman ihanimmat ystävät, jotka saa mut hymyilemään uudestaan ja uudestaan. Ja mikä parasta yksi ihana sanoi, että mä olen muuttunut tosi paljon. Kysyin, että ulkonäöllisesti vai luonteelta ja se vastas: luonteelta olet aina ollut noin ihana, mutta lähiaikoina oon kattonu sua suu auki, koska näytät niin upealta. Ja haluan vielä korostaa, että mulla on maailman ihanin jassi. <3

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

birthday tomorrow

Tiiättekö, mulla oli taas eilen semmonen päivä, että hypin ilosta, kun koeviikko oli ohi. Sain töitä kesäksi, olin kaffella saran kanssa, menin salille ja illalla lenkille. Mulla oli vähän kipee olo, mutta ajattelin että ei mitää vakavaa vaan liittyy varmaan mun astmaan. Nohh, eipä se lenkki ois varmaan kannattanu kun nyt oon sängyn pohjalla. Huomenna synttärit ja unettaa kamalasti. Ajattelin huomenna selviytyä lääkkeiden voimalla. Käyn varmaan huomenna vaan koulussa hakemassa läksyt ja illalla pakko päästä rilloon syömään. Äitikin kannatti tätä ajatusta. Voi elämä, kun mulla on maailman ihanin jassi, kuka leipo mulle omin nakkisormineen mulle suklaakakun ja toi sen tänään siltä varalta, etten selviydy huomenna kouluun. Musta on tosi ilkeetä maailmalta laittaa mut aina sairastumaan mut mun synttäreinä, koska mä en ole ikinä kipeä. Ja tää on kolmas kerta ku sairastun mun synttäreinä. Voi vali vali nyt lopetan ja menen varmaan maistelemaan tota kakkua. Seuraavan kerran postailen varmaan positiivisemmalla asenteella sieltä rukalta. Pitäkää peukut pystyssä, että mä huomenna taas voin loistaa.